Veden taika on taiteilija Jackie Brooknerin suunittelema bioveistos, lintusaari ja biopuhdistamo. Teos koostuu kelluvista saarista, jotka muodostavat yhdessä sekä biopuhdistamon että vesilintujen habitaatin.

Veden taika on ympäristötaideteos ja -teko, joka pohjautuu laajaan ekologisen yhteistyöhön ja yhteisötaiteelliseen toteukseen. Veden Taika blogi esittelee teoksen eri vaiheet suunnittelusta toteutukseen (2007-2010) sekä teoksen vaikutuksia lammen ekologiaan (2010-) päiväkirjamuodossa.

Teoksen yhteisöllinen toteutus ja tuotanto: taiteilija Tuula Nikulainen ja Aurinkoinen tulevaisuus ry.
Kelluttimien ja biopuhdistamon tekninen suunnittelu ja toteutus: Biomatrix Water, Scotland.
Yhteistyökumppanit: Liikelaitos Salon Vesi, Salon ympäristötoimi ja Salon Seudun ammattiopisto.

Ympäristötaideteos on toteutettu prosenttitaiteena Salon kaupungin keskusjätevedenpuhdistamon laajennuksen yhteydessä.

20.9.2015

LINTUSAAREN RAIVAUSTA JA "EROOSIOREIKIEN" PAIKKAUSTA



Paluu saareen - paljon pohdittavaa -tuulee.
Lintusaaren reunaa kiertävät riutat ovat myös kärsineet eroosiosta: paikoin kasvualustat ovat huuhtoutuneet veteen. 

Minua askarruttaa raivauksesta kertyvän biomassan siirtäminen pois saarelta....
Saaren keskiosan kivet ja somerikko on tarkoitus kaivaa esiin.
Kasviriutalla myös laajoja kohtia joista aluskate huuhtoutunut kokonaan pois verkon päältä. Käytimme ruokoa alunperinkin aluskatteena....oivalsin, että voin käyttää niitetyt kasvit ja biomassan ainakin suurimmaksi osaksi eroosiokohtien paikkaamiseen! Verkkojen päälle pitkiä osmankäämien ja isosorsimojen varsia, päälle ruoko-guona-biomassaa sekä nurmi- ym kasvimättäitä. Ongelma ratkaistu!
Niittosilppua uppoaa kasviriutan reikiin. Alla on kelluttimet, kelluttimien päällä verkkoa.
Tuuliajolla ollut kasviriutta on eniten menettänyt kasvualustojaan.
Kelluttimien väleissä on verkkoa. Niiden päälle ensin pitkää niittojätettä, osmankäämiä ja isosorsimoa, pintaan lintusaaren keskiosasta kaavittua biomassaa, joka on pääasiassa ruokon ja guanan sekoitusta. Ruoko-guanasta voisi olla tavallinen puutarhurikin kiinostunut!


Avaraa, hieman surullisen näköistä. Mutta saaren muodot, keskiosan ja kasviriuttojen raja alkaa hahmottua. Näköala etelään.
Näköala pohjoiseen eli Saloon ja jätevedenpuhdistamolle.
Tämä oli lähtökohta ks. Paluu saareen

Lintusaaren ja kasviriutta-rakenteen erottaa toisistaan muovinen lankku.

Paikoin lecasora on sekoittunut biomassaan niin paljon, että soraa jaa maata ei voi enää erottaa toisistaan. Vaihtoehtona on tuoda lisää soraa somerikkoon. Tämä menee vielä mietintään. 
Maaperä on elävää, kun siellä on matoja ja muita hajottajaeläimiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti