Veden taika on taiteilija Jackie Brooknerin suunittelema bioveistos, lintusaari ja biopuhdistamo. Teos koostuu kelluvista saarista, jotka muodostavat yhdessä sekä biopuhdistamon että vesilintujen habitaatin.

Veden taika on ympäristötaideteos ja -teko, joka pohjautuu laajaan ekologisen yhteistyöhön ja yhteisötaiteelliseen toteukseen. Veden Taika blogi esittelee teoksen eri vaiheet suunnittelusta toteutukseen (2007-2010) sekä teoksen vaikutuksia lammen ekologiaan (2010-) päiväkirjamuodossa.

Teoksen yhteisöllinen toteutus ja tuotanto: taiteilija Tuula Nikulainen ja Aurinkoinen tulevaisuus ry.
Kelluttimien ja biopuhdistamon tekninen suunnittelu ja toteutus: Biomatrix Water, Scotland.
Yhteistyökumppanit: Liikelaitos Salon Vesi, Salon ympäristötoimi ja Salon Seudun ammattiopisto.

Ympäristötaideteos on toteutettu prosenttitaiteena Salon kaupungin keskusjätevedenpuhdistamon laajennuksen yhteydessä.

22.9.2015

LINTUSAAREN RAIVAUS JATKUU

Lintusaren pohjoispää alkaa muistuttamaan Jackie Brooknerin alkuperäistä suunnitelmaa, jossa selkeästi erottuvat reunoja kiertävät kasviriuttarakenteet keskustan rantasomerikkoa mukailevasta pesimäalueesta. Kivien ympäriltä on poistettu noin 10 cm biomassaa, josta suurin osa käytetty eroosiopaikkauksiin ja kasvualustojen vahvistamiseen sekä pesälaatikoiden maisemointiin (yläkuva). Poistimme kasvustot myös laiturista, jonka varsinainen tarkoitus on helpottaa poikasten pääsyä takaisin pesimäsaarelleen, mutta joka toimii myös huoltolaiturina (kuva alla).


Levitin kasvualustoille rantakukan siemeniä - vaikka kukka on kova itsekin leviämään, mutta  lintusaarella se on hieman jäänyt isorsimoiden varjoon.
Kivien ympärilläkasvanut heinikko on paikoin juurtunut syvälle lecasoraikkoon -ja kikeminen on hankalaa, mutta onnistuu. Lecasora vaan täytyy raapia-kaapia ja lopuksi ravistella juuristosta pois.

Näin luonto valtaa rakenteita. Tässä nokkosen ja isosorsimon juurakot ovat tunkeutuneet saaren keskiosan geotekstiilin ja  kasviriutan laitojen väliin. Ilman huoltoa rakenteet antavat pikkuhiljaa periksi ja hajoavat.
Pitkä kivi on keskeltä halki. Huomasin, että halkeama elää liikkuessamme saarella. Pohja on  joustava ja myötäilee myös aallokon liikkeita - ei paljon, mutta riittävästi murtaakseen pitkät betonirakenteet. Betonipäällysteisten tekokivien sisällä on käytetty polystyreeniä keveytensä tähden.
Nättiä on! Tuuli on painanut kasviriuttaa hieman etäämmälle. Ankkuriköysissä on hyvä olla hieman joustovaraa - pikkusaaret liikkuvat muutamia metrejä sivuunsa. Iso saari on onnistuttu pitämään lähes paikoillaan ristiankkuroinnilla. Vene lastattu nokkosten juurakoilla. Nokkonen oli valtakasvina somerikolla ja kotamme hieman hillitä sen juuriston levittäytymistä ja tunkeutumista tekokiviin ja rakanteisiin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti