Veden taika on taiteilija Jackie Brooknerin suunnittelema kelluva bioveistos Salossa. Veden taika on ympäristötaideteos ja TAIDEKO, joka pohjautuu laajaan ekologisen yhteistyöhön ja yhteisötaiteelliseen toteukseen. Veden Taika blogi esittelee teoksen eri vaiheet suunnittelusta toteutukseen (2007-2010) sekä teoksen vaikutuksia ekologiaan (2010-) päiväkirjamuodossa.

Teoksen yhteisöllinen toteutus ja hankkeen koordinointi taiteilija Tuula Nikulainen/Aurinkoinen tulevaisuus ry. Yhteistyökumppanit Liikelaitos Salon Vesi ja Salon Seudun ammattiopisto. Ympäristötaideteos on Salon kaupungin prosenttitaide -hankinta keskus-jätevedenpuhdistamon laajennuksen yhteydessä. Blogin tekstit ja kuvat Tuula Nikulainen, ellei toisin mainita.

2.12.2015

Tervetuloa talvi ja myrskyt! Liikkuva kasviriutta sai lisä-ankkurin.

Tämän vuoden viimeinen souturetki Veden taika -saarille!

Kohteenamme oli tällä kertaa lintutornin puoleinen kasviriutta, joka on liikkunut paikoiltaan - ei kuitenkaan karannut. Alkuperäiset betoniankkurit, joita löysimme kaksi, eivät ole kyenneet pidättelemään saarta kovissa tuulissa paikoillaan. 
 Kuvia kasviriutan luonteesta: paikoin kasvualustat ovat huvenneet ja riutta muistuttaa rämeikköä. Riutta mieluisa suojapaikka paitsi sorsalinnuille myös pikkulinnuille, jotka viihtyvät pajupensaikossa. Riutalla on rantakukkaa, isosorsimoa ja muita kosteikkokasveja.
Melalla kauhoen löytyivät betoniankkurien kiinnitysköydet:
 
Vesi oli tavattoman kylmää. Uuden ankkurin köysi täytyy pujottaa kelluttimien ympäri - ja kädet upottaa kyynärpäitä myöten lampeen.
Lintusaaressa vesi olikin jäässä:
 
 Lintusaari näyttää kunnostettuna hyvältä, pohjarakenteet ja tekokivet korjattuina:
 Sorsien pesälaatikot ovat pysyneet hyvin paikoillaan:
Kasviriutta ankkuroituna paikoilleen uudella jarruankkurilla ja vanhoilla betoniankkureilla:

Veden taika kunnostustyöt jatkuvat keväällä:
Satamakadun puolen katselupaikkaa raivataan ja sinne tulee Veden taika -teoksesta kertova opastaulu. Lisäksi teemme sähköistykseen, usvalaitteistoon ja valaistukseen liittyviä muutoksia sekä kunnostuksia. 

Kunnostuksen teettävät yhteistyössä Salon liikelaitos Vesi, Salon taidemuseo Veturitalli, Salon kaupungin puisto-osasto sekä ympäristötoimi. Kunnostuksen toteutuksesta vastaa Tuula Nikulainen.

4.11.2015

Kivien viimeistelyä. Minkin käytävät umpeen

Minkin lintusaaren pohjaverkkoon jyrsimä reikärivi (5 reikää) on nyt peitetty ensin jyrsijäverkolla ja  rakenteissa käytetyllä polyeteeniverkolla. 


Lopuksi peitimme paikkauksen lekasora-kasviturve-seoksella, jonka olimme kaapineet pois kivien ympäriltä.


Kivien viimeistelylaastiin sekoitin rautamustaa,  joka antaa laastille hieman "ajan patinan" sävyä.
Nyt on saatu kaikki saaren huoltotyöt tehtyä! Iso kiitos talkoolaisille Pasi Airike ja Sarit Peltola avusta! Usvalaatikon kannen valmistan kotona. Kanaverkosta muotoiltu malli lähtee mukaan. Ensi viikolla lisä-ankkuroimme vielä saaria Kuha-laiturien rengasankkureilla.

Valmista tuli!
Usvakannen malli lähtee työhuonelle valmistettavaksi.

Rakenneongelma

Alunperin tekokivet muotoiltiin hyvin hienojakoisella ja erityisvahvalla betoniseoksella, jossa vahvisteena on käytetty nano-tekniikkaa. Betonin ja ohjeistuksen saimme kuvanveistäjä Pertti Kukkoselta. Kivet onnistuivat hyvin, ja ne olivat kauniit: betonipinta sileä, elävä ja kivimäinen. Mutta jo muutaman vuoden päästä kivet alkoivat halkeilla. Ensimmäisen kerran paikkasin niitä alkuperäisseoksella. Halkeamisen syy ei ole kuitenkaan betonissa, vaan perustuksissa. Tekokivet on installoitu suoraan kiinni joustavaan saarirakenteeseen. Kiven sisuksien polystyreeni (Finfoam) antaa myöden, mutta betoni ei. Aallokko liikuttaa saaria ja kellukkeiden nivelet ovat joustavia. Saaren pinnalla kävellessä huomaa tämän liikkeen.  Tästä syystä jätimme pitkään matalaan kiveen halkeaman - oletuksena on, että halkeaman jättäminen mahdollisesti ehkäisee lisämurtumia. Ongelman olisi ehkä voinut välttää kiinnittämällä tekokivet joustamattomalle pohjalle, joka puolestaan olisi kiinnitetty saaren rakenteisiin tukevasti, mutta jättäen hieman liikumavaraa. Todennäköisesti vuosihuollossa joudutaan tulevinakin vuosina paikka-rappaamaan kiviä.





3.11.2015

Minkin saalistus-aukkojen sulkeminen

Lintusaaren keskiosan rakenne on kaksikerroksinen: alimpana on isot HPDE-kelluttimet ja päällä ohuemmista HDPE-putkista koottu vesimolekyylin rakennetta muistuttava joustava kehikko. Minkit uivat keskimmäisen ison kelluttimen päälle ja pääsevät rakenteiden välistä jyrsimään verkon "kuivin käpälin" - ovat viisaita eläimiä, sillä pääseehän saareen helpommallakin, mutta näin välttävät ilmeisesti naurulokkien pommituksen. Valitettavasti emme keksineet, miten estää jatkossa tämä kellutinkerroksissa kiipeileminen.  Päätimme paikata reikänen alue jyrsijäverkolla, jonka päälle tulee rakenteissa käytetty PE-verkko. Jyrsijäverkko ei ole ruostumatonta terästä, joten se ei tule kestämään pitkiä aikoja. Saareen rakenteiden muut materiaalit on valittu 50-vuoden elinkaari-kriteerillä. Kelluttimet ovat PE (Polyeteeni) - HD (High density) laatua, koska polyeteeni on kemiallisesti ja biologisesti reagoimatonta muovia, ja kestää näin vedessä hajoamatta eliöille haitallisiksi ainesosiksi. Mutta minkin polyeteeni-muoviverkko ei kyennyt estämään.


Vauriokohdasta pääsee mukavasti tarkastelemaan sidontakohtia ja kiinnityksiä: kaikki näyttää olevan priima-kunnossa, kuin eilen asennettut... Alla ohuempien kellutinputkien muodostama tähtikuvioinen liitoskohta, jossa putkien päät on litistetty ja pultattu toisiinsa kiinni. Päälirakenne on PE-köysillä sidottu alimmaisiin kellutinputkiin. Lisäksi sidonnoissa on käytetty teräksisiä hihnoja. 
Peitimme reiät jyrsijäverkolla ja ompelimme reunat ja reikien ympärystät rautalangalla kiinni alusverkkoon, jotta eläimet eivät pääse verkkojen väliin.



Korjauslaastilla paikatut kivet saivat vielä päälle viimeistelyrappauksen. Sarit Peltola Aurinkoinen tulevaisuus ry:stä oli taas mukana talkoilemassa:

Tänään Kemiönsaaressa rikottiin marraskuun lämpöennästys eli lämmintä riitti +14C . Mukava työskennellä...

2.11.2015

Kivien korjaus jatkuu

Tänään ilmeisesti rikkoutui marraskuinen lämpöennätys + 13 astetta.  Ideaali pilvinen ja lämmin sää paikata kiviä betonilaastilla. 

Lintusaarella tepasteli yksinäinen nuori (lentokyvytön) valkoposkihanhi.
Vedenpinta on tavallista korkeammalla.
Saimme paikattua tänään halkeamat näistä pahiten vaurioituneista kivistä.


Saaren kelluttimien rakenne on joustava ja saari myötäilee aallon liikettä. Pitkä matala kivi on valitettavasti kohdassa, jossa saaren kellukkeiden liitokset liikkuvat. Myös saarella käveleminen aiheuttaa liikettä, joka näkyy tämän halkeaman aukeamisena ja sulkeutumisena... rako ehkä pitää täyttää jollain joustavalla - silikonilla?

29.10.2015

22.10.2015

Lintusaari


Kuva: Pasi Airike

Kuva: Pasi Airike

20.10.2015

Kivien pelastus jatkuu


Tipurazzit yllättivät lintutornista.
Sarit Peltola auttoi kiven uudelleen pinnoittamisessa. Sarit oli myös aikanaan valmistamassa tekokiviä ja istuttamassa kasviriuttoja.


Pikkusaaresta emme löytäneet lainkaan ankkuriköyttä. Saari on uudelleen ankkuroitava ennen myrskyjä - muutoin löydämme sen toiselta puolen lampea...

Isokoskelot viihtyvät saaressa ja saaren ympärillä, samoin sinisorsat sekä muutama tukka- ja punasotka. Lintumiesten laskujen mukaan altailla on ollut tänään 170 isokoskeloa syömässä hopearuutanoita. Hienoa! Saarella vakituiseen viihtynyttä harmaahaikaraa emme nähneet.