Naurulokkien ja muiden vesilintujen pesintä on ohi ennen rantakukkien kukintaa. Luonnonvarainen ja myös perennapenkissä viihtyvä rantakukka (tai pohjanrantakukka) on IUCN:n (kansainvälinen luonnonsuojeluliitto) koko planeettaamme käsittävässä vieraslajiluettelossa listattu sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon. Pohjois-Amerikkaan rantakukka kulkeutui yli 100 vuotta sitten ja levinnyt nopeasti syrjäyttäen kosteikkojen alkuperäiskasveja. Useissa osavaltiossa rantakukan siirtäminen on kielletty lailla. Taiteilija Jackie Brookner alkujaan ihmettelikin rantakukan pääsyä kelluvien saarien kasvipeittoon peläten sen vievän tilan kaikilta muilta. Suomessa rantakukka on harmiton. Näyttävimmät rantakukkakasvustot löytyvätkin yleensä lintujärvien ja lokkiyhdyskuntien liepeiltä, missä räpylöitten tallaus ja ylenpalttinen typpilannoitus ovat luoneet rantakukalle ihanteelliset olosuhteet (lähde: Luontoportti).
