Veden taika on taiteilija Jackie Brooknerin suunittelema bioveistos, lintusaari ja biopuhdistamo. Teos koostuu kelluvista saarista, jotka muodostavat yhdessä sekä biopuhdistamon että vesilintujen habitaatin.

Veden taika on ympäristötaideteos ja -teko, joka pohjautuu laajaan ekologisen yhteistyöhön ja yhteisötaiteelliseen toteukseen. Veden Taika blogi esittelee teoksen eri vaiheet suunnittelusta toteutukseen (2007-2010) sekä teoksen vaikutuksia lammen ekologiaan (2010-) päiväkirjamuodossa.

Teoksen yhteisöllinen toteutus ja tuotanto: taiteilija Tuula Nikulainen ja Aurinkoinen tulevaisuus ry.
Kelluttimien ja biopuhdistamon tekninen suunnittelu ja toteutus: Biomatrix Water, Scotland.
Yhteistyökumppanit: Liikelaitos Salon Vesi, Salon ympäristötoimi ja Salon Seudun ammattiopisto.

Ympäristötaideteos on toteutettu prosenttitaiteena Salon kaupungin keskusjätevedenpuhdistamon laajennuksen yhteydessä.

9.9.2015

TEOKSEN ESIINKAIVAMINEN ALKAA

Aloitimme raivaamisen niittämällä. Saaren muoto tulee esiin.  Keskellä on kasvuston alle jäänyt rantasomerikko ja lintusaaren molempia päitä kiertää istutetut kasviriutat. Päätin jättä saaren päiden kurjenmiekka- ja sorsimokasvustot niittämättä. Tavoitteena on löytää somerikon ja kasviriuttojen raja. Somerikon alla on tukevat kellukkeet, jotka kantavat vähintään 80kg/m2, mutta kasviriuttojen alla vain yksinkertaiset kelluttimet joiden päällä verkko ja kasvualustat. 
Maisema avartuu, teos aukeaa...
Pohdintaan jää mihin päätyy saarelta raivattu biomassa!

Tarvitaa lapio kivien esiin kaivamiseksi.


Pumpun ja usvalaitteen liitoskohta kaivettu esiin.
Valotkin löytyivät.
Uuden usvalaatikon kannen muotoilua
Saari itäpuolelta katsottuna (yllä ja alla). Vasemmalla vielä ankkurista irronnut pikkusaari eli kasviriutta.


Kuvia lähtötilanteesta (ks. Paluu saarelle):




8.9.2015

VAURIOKARTOITUSTA



Kivet

 


Kivet ovat kärsineet eniten. Kivien ympärillä ja lecasoran päällä on ruokosta ja guonasta koostuvaa biomassaa noin 10 cm.  Kivien betonikerrokset ovat halkeilleet jo aikaisemminkin. Tämän kiven olen paikannut joitain vuosia sitten ja paikkaus on kestänyt.

Lecasorapohja näkyy kasvipaakkujen alta.
Alkuperäinen lintusaaren lecasorapohja kaivettu esiin.

Minkkien aikaansaannoksia

Minkin tekemiä kulkuaukkoja lintusaaren pohjassa.

Eroosio

Ankkuristaan osin irronnut riutta on menettänyt ajelehtiessaan kasvualustoja.

Alusverkko kannattelee (ankkuri nostettu siirtoa varten), mutta kasvualustat puuttuvat

LINTUSAAREN JA KASVIRIUTTOJEN KASVILLISUUTTA

Vesitatar kukkii Veden taika -lammen ja meren välisen kannaksen reunoilla.
Lännen puoleinen riutan keskellä on kasvanut pajukkoa, jossa pikkulinnut viihtyvät.
Pinkki värsuora jatkuu saarilla: kuihtuneiden rantakukkien lomaan on siementänyt jokseenkin harvinainen karvahorsma. Tosin tänä vuonna karvahorsmalla on todettu olleen erittäin hyvä vuosi.
Karvahorsma
Itäisen puolen riutalla on vankat osmankäämi- ja keltakurjenmiekka-kasvustot
Saari on ollut ankkurista irronneen jo toista vuotta ja on siitä syystä kärsinyt enemmän tyrksyissä: saaren keskeltä  ovat osin kasvualustat huuhtoutuneet pois. 
Uusi varmistettu tulokas lintuaarella on myrkkykeiso. Päiväkirjasta tosin löytyy kuvia myrkkykeison kukinnasta kuvia jo vuodelta 2010 - eli ehkä on yksi näistä huomaamatta siirtämistämme kasveista saarella. Kuva
Altaan vesi on palautunut tehokalastuksen jälkeisten kirkasvetisten vuosien jälkeen samekasi ja leväiseksi. Lintutarkkailijoiden mukaan altaassa on jälleen paljon hopearuutanaa.


PALUU SAARELLE - TILANNEKARTOITUS

Salon Vesi yhdessä Salon kaupungin kulttuuri-, ympäristönsuojelu- ja puistotoimien kanssa ovat päättäneet aloittaa taiteilija Jackie Brooknerin kelluvista saarista koostuvan taideteoksen kunnostamisen ja ennallistamisen.

Luonto on ottanut saaret lempeästi haltuunsa, mutta teoksen taideteoksellisuus on osin jäänyt rehevän kasvillisuuden alle. Rehevyys on myös hienoa - ja kertoo onnistumisesta: kelluvat saaret toimivat ja kaksi pienempää bioreaktoreiksi tarkoitettua pikkusaarta ovat tiheän kasvillisuuden peittäminä tehokkaita puhdistamoja. Kasvien juuret ulottuvat jo kelluttimien alle veteen muodostaen mikrobielämää kuhisevan puhdistavan biofilmin. Toisaalta isoimman saaren eli ns lintusaaren ekologiset tavoitteet ovat heikentyneet saaren rehevöitymisen myötä: kalliota ja rantasomerikkoa mukaileva saaren keskusta sai naurulokit palaamaan altaille pesimään ja houkuttelemaan alueelle myös muita pesijöitä. Nyt lokkien pesintä on taantunut. Atailla viihtyvät minkit myös hankaloittavat pesinnän onnistumista.

Paluu saareen -aamun tunnelmia ja maisemia lintualtailla:



Aikaisemmin sorapohjainen saaren keskiosa on peittynyt kasvillisuudella. Lintusaarta kehystävään kasviriuttaan istutetut osmankäämit, sorsimot ja kurjenmiekat ovat juurtuneet hyvin ja vallanneet saaren molemmat päät (yläkuva pohjoiseen, alakuva etelään)




Kierrätysmuoviset rakenteet ovat jääneet kassvillisuuden alle, tässä alla on liuska, joka tehtiin helpottamaan poikasten  pääsyä veteen ja takaisin saareen. Saaren molemmilla puolilla olevat rantautumisliuskat helpottavat myös maihinnousua ja huoltoa.
Rantakukka on saanut antaa tilaa mm kurhoille, hierakoille ja muille tatarkasveille sekä nokkosille .
Rehevöitynyt ankkuriköysi
Kavillisuuden keskeltä löytyy usvalaatikko
, jonka kansi on kadonnut edellisvuosien myrskyissä.

Kivet ovat jääneet myös lähes kokonaan kasvillisuuden peittoon.






Toinen kasviriutoista on irronnut osittain ankkureista ja ajautunut lintusaaren kylkeen (Kuvat yllä ja alla).