LINTUSAAREN RAIVAUSTA JA "EROOSIOREIKIEN" PAIKKAUSTA

Paluu saareen - paljon pohdittavaa -tuulee.

Lintusaaren reunaa kiertävät riutat ovat myös kärsineet eroosiosta: paikoin kasvualustat ovat huuhtoutuneet veteen. 

Minua askarruttaa raivauksesta kertyvän biomassan siirtäminen pois saarelta....

Saaren keskiosan kivet ja somerikko on tarkoitus kaivaa esiin.

Kasviriutalla myös laajoja kohtia joista aluskate huuhtoutunut kokonaan pois verkon päältä. Käytimme ruokoa alunperinkin aluskatteena....oivalsin, että voin käyttää niitetyt kasvit ja biomassan ainakin suurimmaksi osaksi eroosiokohtien paikkaamiseen! Verkkojen päälle pitkiä osmankäämien ja isosorsimojen varsia, päälle ruoko-guona-biomassaa sekä nurmi- ym kasvimättäitä. Ongelma ratkaistu!

Niittosilppua uppoaa kasviriutan reikiin. Alla on kelluttimet, kelluttimien päällä verkkoa.

Tuuliajolla ollut kasviriutta on eniten menettänyt kasvualustojaan.

Kelluttimien väleissä on verkkoa. Niiden päälle ensin pitkää niittojätettä, osmankäämiä ja isosorsimoa, pintaan lintusaaren keskiosasta kaavittua biomassaa, joka on pääasiassa ruokon ja guanan sekoitusta. Ruoko-guanasta voisi olla tavallinen puutarhurikin kiinostunut!

Avaraa, hieman surullisen näköistä. Mutta saaren muodot, keskiosan ja kasviriuttojen raja alkaa hahmottua. Näköala etelään.

Näköala pohjoiseen eli Saloon ja jätevedenpuhdistamolle.

Tämä oli lähtökohta ks. Paluu saareen

Lintusaaren ja kasviriutta-rakenteen erottaa toisistaan muovinen lankku.

Paikoin lecasora on sekoittunut biomassaan niin paljon, että soraa jaa maata ei voi enää erottaa toisistaan. Vaihtoehtona on tuoda lisää soraa somerikkoon. Tämä menee vielä mietintään. 

Maaperä on elävää, kun siellä on matoja ja muita hajottajaeläimiä.

TEOKSEN ESIINKAIVAMINEN ALKAA

Aloitimme raivaamisen niittämällä. Saaren muoto tulee esiin.  Keskellä on kasvuston alle jäänyt rantasomerikko ja lintusaaren molempia päitä kiertää istutetut kasviriutat. Päätin jättä saaren päiden kurjenmiekka- ja sorsimokasvustot niittämättä. Tavoitteena on löytää somerikon ja kasviriuttojen raja. Somerikon alla on tukevat kellukkeet, jotka kantavat vähintään 80kg/m2, mutta kasviriuttojen alla vain yksinkertaiset kelluttimet joiden päällä verkko ja kasvualustat. 

Maisema avartuu, teos aukeaa...

Pohdintaan jää mihin päätyy saarelta raivattu biomassa!

Tarvitaa lapio kivien esiin kaivamiseksi.

Pumpun ja usvalaitteen liitoskohta kaivettu esiin.

Valotkin löytyivät.

Uuden usvalaatikon kannen muotoilua

Saari itäpuolelta katsottuna (yllä ja alla). Vasemmalla vielä ankkurista irronnut pikkusaari eli kasviriutta.

Kuvia lähtötilanteesta (ks. Paluu saarelle):

VAURIOKARTOITUSTA

Kivet

 

Kivet ovat kärsineet eniten. Kivien ympärillä ja lecasoran päällä on ruokosta ja guonasta koostuvaa biomassaa noin 10 cm.  Kivien betonikerrokset ovat halkeilleet jo aikaisemminkin. Tämän kiven olen paikannut joitain vuosia sitten ja paikkaus on kestänyt.

Lecasorapohja näkyy kasvipaakkujen alta.

Alkuperäinen lintusaaren lecasorapohja kaivettu esiin.

Minkkien aikaansaannoksia

Minkin tekemiä kulkuaukkoja lintusaaren pohjassa.

Eroosio

Ankkuristaan osin irronnut riutta on menettänyt ajelehtiessaan kasvualustoja.

Alusverkko kannattelee (ankkuri nostettu siirtoa varten), mutta kasvualustat puuttuvat

LINTUSAAREN JA KASVIRIUTTOJEN KASVILLISUUTTA

Vesitatar kukkii Veden taika -lammen ja meren välisen kannaksen reunoilla.

Lännen puoleinen riutan keskellä on kasvanut pajukkoa, jossa pikkulinnut viihtyvät.

Pinkki värsuora jatkuu saarilla: kuihtuneiden rantakukkien lomaan on siementänyt jokseenkin harvinainen karvahorsma. Tosin tänä vuonna karvahorsmalla on todettu olleen erittäin hyvä vuosi.

Karvahorsma

Itäisen puolen riutalla on vankat osmankäämi- ja keltakurjenmiekka-kasvustot

Saari on ollut ankkurista irronneen jo toista vuotta ja on siitä syystä kärsinyt enemmän tyrksyissä: saaren keskeltä  ovat osin kasvualustat huuhtoutuneet pois. 

Uusi varmistettu tulokas lintuaarella on myrkkykeiso. Päiväkirjasta tosin löytyy kuvia myrkkykeison kukinnasta kuvia jo vuodelta 2010 - eli ehkä on yksi näistä huomaamatta siirtämistämme kasveista saarella. Kuva

Altaan vesi on palautunut tehokalastuksen jälkeisten kirkasvetisten vuosien jälkeen samekasi ja leväiseksi. Lintutarkkailijoiden mukaan altaassa on jälleen paljon hopearuutanaa.