LINTUSAAREN RAIVAUS JATKUU

Lintusaren pohjoispää alkaa muistuttamaan Jackie Brooknerin alkuperäistä suunnitelmaa, jossa selkeästi erottuvat reunoja kiertävät kasviriuttarakenteet keskustan rantasomerikkoa mukailevasta pesimäalueesta. Kivien ympäriltä on poistettu noin 10 cm biomassaa, josta suurin osa käytetty eroosiopaikkauksiin ja kasvualustojen vahvistamiseen sekä pesälaatikoiden maisemointiin (yläkuva). Poistimme kasvustot myös laiturista, jonka varsinainen tarkoitus on helpottaa poikasten pääsyä takaisin pesimäsaarelleen, mutta joka toimii myös huoltolaiturina (kuva alla).

Levitin kasvualustoille rantakukan siemeniä - vaikka kukka on kova itsekin leviämään, mutta  lintusaarella se on hieman jäänyt isorsimoiden varjoon.

Kivien ympärilläkasvanut heinikko on paikoin juurtunut syvälle lecasoraikkoon -ja kikeminen on hankalaa, mutta onnistuu. Lecasora vaan täytyy raapia-kaapia ja lopuksi ravistella juuristosta pois.

Näin luonto valtaa rakenteita. Tässä nokkosen ja isosorsimon juurakot ovat tunkeutuneet saaren keskiosan geotekstiilin ja  kasviriutan laitojen väliin. Ilman huoltoa rakenteet antavat pikkuhiljaa periksi ja hajoavat.

Pitkä kivi on keskeltä halki. Huomasin, että halkeama elää liikkuessamme saarella. Pohja on  joustava ja myötäilee myös aallokon liikkeita - ei paljon, mutta riittävästi murtaakseen pitkät betonirakenteet. Betonipäällysteisten tekokivien sisällä on käytetty polystyreeniä keveytensä tähden.

Nättiä on! Tuuli on painanut kasviriuttaa hieman etäämmälle. Ankkuriköysissä on hyvä olla hieman joustovaraa - pikkusaaret liikkuvat muutamia metrejä sivuunsa. Iso saari on onnistuttu pitämään lähes paikoillaan ristiankkuroinnilla. Vene lastattu nokkosten juurakoilla. Nokkonen oli valtakasvina somerikolla ja kotamme hieman hillitä sen juuriston levittäytymistä ja tunkeutumista tekokiviin ja rakanteisiin.

PALUU MANTEREELLE -HYVILLÄ MIELIN

Aurinko kuivattaa ja samalla keventää saarelta pois roudattavaa biomassaa. 

Saaren eteläpää (kuvassa)  vaati vielä raivausta. Sen jälkeen kivien paikkaus-rappausta, usvakiven kannen valmistusta ja minkin tekemien reikien paikkausta. 

"On se vähä muuttunu" tuumasi soutaja. Tässä alkutilanne "Paluu saarelle"

Nokkosjuurakko saa kyytiä.

Salamatkustaja. Näin hänet kyllä saarella....

PALUU SAARELLE - TILANNEKARTOITUS

Salon Vesi yhdessä Salon kaupungin kulttuuri-, ympäristönsuojelu- ja puistotoimien kanssa ovat päättäneet aloittaa taiteilija Jackie Brooknerin kelluvista saarista koostuvan taideteoksen kunnostamisen ja ennallistamisen.

Luonto on ottanut saaret lempeästi haltuunsa, mutta teoksen taideteoksellisuus on osin jäänyt rehevän kasvillisuuden alle. Rehevyys on myös hienoa - ja kertoo onnistumisesta: kelluvat saaret toimivat ja kaksi pienempää bioreaktoreiksi tarkoitettua pikkusaarta ovat tiheän kasvillisuuden peittäminä tehokkaita puhdistamoja. Kasvien juuret ulottuvat jo kelluttimien alle veteen muodostaen mikrobielämää kuhisevan puhdistavan biofilmin. Toisaalta isoimman saaren eli ns lintusaaren ekologiset tavoitteet ovat heikentyneet saaren rehevöitymisen myötä: kalliota ja rantasomerikkoa mukaileva saaren keskusta sai naurulokit palaamaan altaille pesimään ja houkuttelemaan alueelle myös muita pesijöitä. Nyt lokkien pesintä on taantunut. Atailla viihtyvät minkit myös hankaloittavat pesinnän onnistumista.

Paluu saareen -aamun tunnelmia ja maisemia lintualtailla:

Aikaisemmin sorapohjainen saaren keskiosa on peittynyt kasvillisuudella. Lintusaarta kehystävään kasviriuttaan istutetut osmankäämit, sorsimot ja kurjenmiekat ovat juurtuneet hyvin ja vallanneet saaren molemmat päät (yläkuva pohjoiseen, alakuva etelään)

Kierrätysmuoviset rakenteet ovat jääneet kassvillisuuden alle, tässä alla on liuska, joka tehtiin helpottamaan poikasten  pääsyä veteen ja takaisin saareen. Saaren molemmilla puolilla olevat rantautumisliuskat helpottavat myös maihinnousua ja huoltoa.

Rantakukka on saanut antaa tilaa mm kurhoille, hierakoille ja muille tatarkasveille sekä nokkosille .

Rehevöitynyt ankkuriköysi

Kavillisuuden keskeltä löytyy usvalaatikko

, jonka kansi on kadonnut edellisvuosien myrskyissä.

Kivet ovat jääneet myös lähes kokonaan kasvillisuuden peittoon.

Toinen kasviriutoista on irronnut osittain ankkureista ja ajautunut lintusaaren kylkeen (Kuvat yllä ja alla).