Salon Vesi yhdessä Salon kaupungin kulttuuri-, ympäristönsuojelu- ja puistotoimien kanssa ovat päättäneet aloittaa taiteilija
Jackie Brooknerin kelluvista saarista koostuvan taideteoksen kunnostamisen ja ennallistamisen.
Luonto on ottanut saaret lempeästi haltuunsa, mutta teoksen taideteoksellisuus on osin jäänyt rehevän kasvillisuuden alle. Rehevyys on myös hienoa - ja kertoo onnistumisesta: kelluvat saaret toimivat ja kaksi pienempää bioreaktoreiksi tarkoitettua pikkusaarta ovat tiheän kasvillisuuden peittäminä tehokkaita puhdistamoja. Kasvien juuret ulottuvat jo kelluttimien alle veteen muodostaen mikrobielämää kuhisevan puhdistavan biofilmin. Toisaalta isoimman saaren eli ns lintusaaren ekologiset tavoitteet ovat heikentyneet saaren rehevöitymisen myötä: kalliota ja rantasomerikkoa mukaileva saaren keskusta sai naurulokit palaamaan altaille pesimään ja houkuttelemaan alueelle myös muita pesijöitä. Nyt lokkien pesintä on taantunut. Atailla viihtyvät minkit myös hankaloittavat pesinnän onnistumista.
Paluu saareen -aamun tunnelmia ja maisemia lintualtailla:
|
Aikaisemmin sorapohjainen saaren keskiosa on peittynyt kasvillisuudella. Lintusaarta kehystävään kasviriuttaan istutetut osmankäämit, sorsimot ja kurjenmiekat ovat juurtuneet hyvin ja vallanneet saaren molemmat päät (yläkuva pohjoiseen, alakuva etelään) |
|
Kierrätysmuoviset rakenteet ovat jääneet kassvillisuuden alle, tässä alla on liuska, joka tehtiin helpottamaan poikasten pääsyä veteen ja takaisin saareen. Saaren molemmilla puolilla olevat rantautumisliuskat helpottavat myös maihinnousua ja huoltoa. |
|
Rantakukka on saanut antaa tilaa mm kurhoille, hierakoille ja muille tatarkasveille sekä nokkosille . |
|
Rehevöitynyt ankkuriköysi |
|
Kavillisuuden keskeltä löytyy usvalaatikko
, jonka kansi on kadonnut edellisvuosien myrskyissä.
|
|
Kivet ovat jääneet myös lähes kokonaan kasvillisuuden peittoon. |
|
Toinen kasviriutoista on irronnut osittain ankkureista ja ajautunut lintusaaren kylkeen (Kuvat yllä ja alla). |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti