Naurulokit kotisaarellaan

Isoin saari eli ns. lintusaari, jonka keskiosa on soraa ja molempia päitä reunustavat  kasvivyöhykkeet joiden veteen työntyneet juuret muodostavat puhdistustyötä tekevän biofilmin. 

Toinen varsinaisista puhdistavista saarista, biofilmireaktoreista on paljastunut lumen alta. Lokit istuskelevat vihreän ilmastinlaitteen päällä, joka piti saaren ympäristöä sulana läpi kylmän talven. Jään vahvuus lammessa oli noin 50 cm.

Suomen Luonto -lehden (3/2011) mukaan naurulokkien taantuma on taittunut ja lokit ovat palanneet runsaslukuisina pesimäsijoilleen. Naurulokit ovat tervetulleita, ja ansaitsevat täyden pesimärauhan, sillä niiden rinnalla ja suojeluksessa viihtyvät useat muut vesilinnut uikuista sorsiin ja sotkiin.

Naurulokkeja pesii Suomessa nyt yli 800 yhdyskunnassa, joiden keskikoko on 121 paria. Veden taika-saarten yhdyskunta on siis keskivertoinen yhdyskunta. Suurin kolonia on yli 4000 paria.

Naurulokkeja on hauska seurata: parhaillaan tutkailevat pesimäsaartaan ja aloittelevat jo kiivaksi yltyvää torailuaan parhaista pesimäpaikoista. Veden Taika -koloniaa on helppo seurata viereisestä lintutornista tai lintukopista.

Tänä vuonna on tavoitteena rengastaa muutama Veden taika-saarella pesivä naurulokki. Viime vuonna saarella pesi naurulokkien rinnalla muutama kalatiira sekä tukkasotka.