Veden taika rakennussuunnitelmat etenevät

Rakennepiirustuksia

Jackie Brookner tekee tarkentavia piirustuksia Veden taika-teokselle rakenteiden suunnittelun tueksi:

Veden taika Salon kaupungin prosenttitaidehankkeeksi

Prosenttitaide

Jackie Brooknerin Veden taika-luonnos ja Tuula Nikulaisen suunnitelma teoksen toteuttamiseksi hyväksytään Salon kaupungin taidehankintatyöryhmässä.

Veden taika toteutetaan osarahoituksena Salon kaupungin jäteveden puhdistamon laajennusosan prosentista nk. prosenttitaidehankkeena . Veden taika on ensimmäisenä kunnallistekniikan prosentista  rahoitettu taidehankinta Salossa.

 

Veden taika bioveistoksen elementtejä ovat:

-kaksi kelluvaa kasviriuttaa eli biofilmireaktoria

-lintujen pesimäsari

-kosteikkokasvit

-vedenalainen mikrobimaailma

-linnut

-vedenkierto: ilmastus

-veden elementit: vesi, usva, lumi, jää

-fenomenologinen usva-veistos

-vedenpuhdistus

-tuulienergia

-neljä vuodenaikaa

-luonnon monimuotoisuus

-yhteisöllisyys

Saariseminaari 25.-28.2. Salon seudun ammattiopistolla ja Salon taidemuseo Veturitallissa

Puhdistava lintusaari -saariseminaari

Salon Seudun ammattiopiston rakentaja-linja rehtorinsa Heimo Kukkosen johdolla lupautuu lähtemään mukaan toteuttamaan ympäristötaideteoksen rakenteita.

Naurulokkien pesäsaari Halikonlahden Angelniemellä

Saariseminaarissa pohdittiin kelluvan biopuhdistamon ja  lintusaaren ekologisia sekä teknisiä vaatimuksia Suomen oloissa sekä suhteutettuna realistisiin tavoitteisiin vedenlaadun parantamiseksi.

Saariseminaarin tuloksena syntyi seuraavanlaisia tavoitteita ja johtopäätelmiä:

- kelluva biopuhdistamo toimii pääasiassa vedenalaisena biofilmireaktorina. Saariin istutettavien kasvien juuristot, sekä saariin ripustettavat vedenalaisten "kuitumekot" tarjoavat mikrobeille runsaasti tarttuma- ja kasvupinta-alaa sekä suojaisan kasvualustan.

- ensisijaisena tavoitteena on kasvattaa vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta: mikrobit käyttävät haitta-aineita ja ylimääräisiä ravinteita omana ravintonaan.

- kasvien  puhdistava vaikutus on toissijainen tavoite ja myös vaikeampi todentaa. Mahdollisesti myöhemmin tutkimuskohde. Ensimmäisinä vuosina kasvien toivotaan muodostavan humuskerrosta ja vahvan juuripaakun.

- saarien kasvit pääosin siirtoistutetaan. Kasveja voidaan hankkia puutarhalta, mutta siemenet täytyy olla kotoperäisiä.

- valitaan tyypillisiä alueen kosteikkokasveja joiden joukossa on nk. vettä puhdistavia kasveja.
- kasvualustaksi kokeillaan kotimaisia vaihtoehtoja yleisesti käytetylle kookosmatolle, esim pellavaa ja turvetta.

- kelluva biopuhdistamo tarvitsee myös vedenalaisen hapetuksen talvikausiksi. Kesäaikana altaan vesi on (yli-)happirikasta

- lintuasiantuntijoiden mukaan (Kimmo Savonen ja Seppo Sällylä) altailla on aiemmin pesinyt runsas naurulokkikanta, mutta sittemmin lokit ovat hävinneet, samoin tiirat.

- lintusaaren pintarakenteet suunnitellaan houkuttelemaan naurulokkeja palaamaan takaisin altaille.

- linnunpoikaset tarvitsevat varjoa ja sään suojaa. Saarelle tulee olla pienten linnunpoikasten helppo kiivetä vedestä. Saaren pohja karu, sora- ja/tai kalliopintaa jäljittelevä (kevyt-sora?),  lähelle tarvitaan pesien tekomateriaaliksi sopivaa kuollutta kasviainesta.

Galen Fulford ja Michael Shaw Skotlannista

 

Seminaarin osallistuivat mm. Salon ympäristönsuojelutoimistosta Markus Kukkonen, hankkeen koordinaattori ja Halikonlahti Green Art-kuraattori Tuula Nikulainen, Veden Taika - teoshankkeen  taiteilija-assistentti kuvanveistäjä Kimmo Ylönen, Turun ympäristötoimen ympäristötarkastaja ja biologi Kimmo Savonen, Salon kaupunginpuutarhuri Tapio Järvinen, Halikonlahti Green Art-kuraattori Georg Dietzler ja limnologi Hans Vogt. Hans piti esitelmän luonnollisista/tekoaltailla kelluvista saarista Suomessa.

Michael Shaw 

 

 

Päivi Joki-Heiskala

 

Päivin esitelmää altaiden ekologisesta tilasta kuuntelemassa Michael Shaw, Galen Fulford, Georg Dietzler, Kimmo Ylönen, Tuula Nikulainen, Kimmo Savonen, Tapio Järvinen ja Hans Vogt

 

Michael Shaw esittelee kaupunginpuutarhuri Tapio Järviselle sekä ympäristötoimenjohtaja Pirkko Parangolle kelluvien biopuhdistamojen "hamekangasta"

Puhdistava lintusaari -työryhmä aloittaa työskentelyn

Kelluva bioveistos

Vuoden 2007 Salon vierailun pohjalta Jackie  luonnosteli kelluvan bioveistoksen lintualtaille. Entisen saostusaltaan sedimentti on erittäin saastunutta. Sedimenttiä ei voida liikutella, joten teos ei voi tukeutua pohjaan. Jackie haluaa kelluvan elementin puhdistavan vettä sedimentistä vapautuvista raskasmetalleista. Jackie ehdottaa teoksen toteutuksen yhteistyökumppaniksi Michael Shawia Ecovillage instituutista Skotlannista. Michael valmistaa yhdessä lankonsa Galen Fulfordin kanssa kelluvia veden pienpuhdistamoja.

 

 Hans Vogt,  Michael Shaw, Päivi Joki-Heiskala ja Tuula Nikulainen taiteilijatalo Majalassa

Kelluvan biopuhdistamon kehitystyö saa tukea tukea Maj ja Tor Nessling säätiöltä.

Halikonlahti Green Art kokoaa ympäristötaideteoksen kelluvan biopuhdistamon suunnittelutyöryhmään paikallisista ympäristöasiantuntijoista: limnologi Hans Vogt ja limnologi Päivi Joki-Heiskala, biologi Kimmo Savonen sekä kaupunginpuutarhuri Tapio Järvinen.

Työryhmä kokoontuu Salon taiteilijatalo Majalassa Helmikuussa 2008:

Kuvassa: Tuula Nikulainen, Päivi Joki-Heiskala, Georg Dietzler, Michael Shaw, Kimmo Savonen, Hans Vogt ja Galen Fulford

Työryhmä  tutustuu Halikonlahden lintupolkuun ja -alueeseen sekä Salon jätevedenpuhdistamon entiseen kolmos-saostusaltaaseen:

Allas on rehevöitynyt, linnut vähentyneet, järviruoko ja osmankäämi valtaavat alaa. Altaiden välissä on kapea kannas ja vanhat patoluukut. Taustalla näkyy Salon jätevedenpuhdistamon punatiilinen rakennus.

j

 

Galen Fulford ottaa vesinäytteitä

 

Galen Fulford, Michael Shaw, Kimmo Savonen ja Hans Vogt

Jackien suunnitelmassa on kolme kelluvaa saarta keskellä allasta sen syvimmässä kohdassa (n 1,8m) vastapäätä Halikonlahden Timali-lintutornia. Yksi saarista on Jackien luonnoksessa lintusaari, jossa linnut voisivat munia ja poikaset kehittyä rauhassa suojassa maapedoilta ja ihmisiltä.

Galen ottaa altaalta suunta antavia vesinäytteitä. Päivi Joki-Heiskala tulee tekemään tarkemman veden laadun ja sedimentin tutkimukset sekä aloittamaan säännöllisen kolmosaltaan vedenlaadun tarkkailun.

 

Lintutornissa Galen Fulford, Tuula Nikulainen, Michael Shaw, Hans Vogt ja Kimmo Savonen (kuva: Georg Dietzler)

Taideteko: taide aktiivisena osana ympäristön suojelua - Halikonlahti Green Art tavoite

Halikonlahden lintualtaat eli Salon jätevedenpuhdistamon entiset saostusaltaat (kuva Kirsi Höglund) 

Allas "kolmosen" erottaa  Halikon joen suusta hyvin kapea kannas. Kuvan alareunassa Salojoki. 

Halikonlahden natura-alue: Viurilanlahti ja jätevedenpuhdistamon entiset saostusaltaat (n:o 9)

 

Lintukartoitus vuodelta 2004

Vuonna 2007 kutsuimme yhdessä co-kuraattori Georg Dietzlerin kanssa yhdysvaltalaisen ympäristötaiteilija Jackie Brooknerin Suomeen ja Halikonlahti Green Art tapahtuman taiteilijaksi. Samaan aikaan Salon kaupungin jätevedenpuhdistamon käyttöpäällikkö Jyrki Toivonen ehdottaa Halikonlahti Green Art työryhmälle ympäristötaideteoksen toteutuspaikaksi entisiä jätevedenpuhdistusaltaita ja sen ympäristöä.

Tästä alkaa monivuotinen yhteistyöhanke Jackie Brooknerin, Tuula Nikulaisen (koordinaattori/Halikonlahti Green Art co-kuraattori), Salon kaupungin teknisen viraston,  Salon  ympäristönsuojelutoimen ja Aurinkoinen tulevaisuus ry:n kanssa. Altaat kuuluvat EU:n lintudirektiivin alaiseen Natura-alueeseen (kartassa n:o 9 ).


Jackie Brooknerin ympäristötaideteosten lähtökohtana on ekologia. Hänen työtapoihinsa kuuluu tehdä ensin perusteellista kartoitustyötä alueella. Hän myös haluaa teokset toteutettavan laajassa yhteistyössä alueen ekologian asiantuntijoiden sekä muiden paikallisten ihmisten kanssa. Heti alussa oli selvää että  linnut täytyy erityisesti huomioida ympäristötaideteoksen toteutuksessa Halikonlahdella. Jackie Brooknerin useat aikaisemmat teokset liittyvät veden puhdistamiseen, joten myös vedenpuhdistus tulee olemaan keskeinen taideteoksen elementti.

Halikonlahti Green art työryhmässä toivomme teoksen nostava esiin jäteveden puhdistuksen yhtenä vanhimpana ja tärkeimpänä luonnonsuojelun osa-alueena ja samalla pois kaupungin takamailta osaksi elävää ja keskeistä kaupunkikulttuuria. Tavoitteenamme on myös tuottaa taideteos joka "tekee hyvää", toimii ja on aktiivinen TAIDETEKO, parantaen mahdollisuuksien mukaan ihmisten aiheuttamia vaurioita luonnon ekosysteemissä. Suuria toiveita ja tavoitteita ilmassa syksyllä 2007!